Matka kohti Namibiaa alkoi 1.3. Joensuusta, jossa Jonna hyppäsi junan kyytiin ja Imatralla hyttiin majoittui myös jäätävän kokoinen rinkka ja sen kantaja Iina..
 |
Matka oli hieman levoton kuten kuvasta aistii :D |
Junamatka Joensuusta Tikkurilaan meni ilman suurempaa hämminkiä. Kumpikaan meistä ei vielä tässä vaiheessa tajuta, mihin sitä oikein ollaan menossa.. Tikkurilassa pyörähdimme myös Teboililla syömässä Iinan ihanan Leila-tädin tekemät lehtipihvit. Kyllä maistui hyvältä! Varsinkin kun mielessämme lymysi ajatus siitä, että tämä saattaa olla viimeinen kunnon ateria kolmeen kuukauteen..
 |
| NamNam! |
Leilan kyydillä pääsimme Helsinki-Vantaalle, jonka jälkeen meidän oli selvittävä omillamme.. Siitä alkoikin melkoinen säätö.. Ensiksi etsimme rahanvaihtopistettä, johon Iina oli tilannut meille Etelä-Afrikan randeja valmiiksi. Jonkun aikaa suunnistettuamme löysimme rahat ja jatkoimme matkaa lähtöselvitykseen... Lähtöselvitysautomaatin edessä piti todeta: "Myö ollaan maalta! Ei myö osata!" mutta onneksi kysyvä ei tieltä eksy ja saimme apua ystävälliseltä herrasmieheltä. Molemmat rinkat lähtivät matkaan painorajojen sisällä ( Iina 21 kg/ Jonna 14 kg.... Hups :D )
 |
| Ensimmäisellä lennolla Lontoon Heathrow:lle ihastelimme yötaivasta ja Lontoon valoja.. |
Pitkä yölento Afrikan yli oli yllättävän mukava kokemus. Palvelu pelasi (Iina vähän rakastui "omaan", kohteliaaseen brittistuerttiinsa ;) ) , saimme nukuttua jonkin verran ja ruokailun yhteydessä saimme jopa viiniä :D Olimme eri puolilla "talonkokoista" lentokonetta, mutta välillä käytiin moikkailemassa toisiamme ja verryttelimme samalla jalkoja.. Vieläkään ei tuntunut siltä, että olisimme menossa Afrikkaan, sillä kone oli täynnä brittejä ja saksalaisia, sekä muita länsimaalaisia safari-turisteja..
Johannesburgissa pääsimme heti ebola-kameraan, jossa tarkistettiin, ettemme kanna tautia. (Läpäisimme testin) Epäluuloinen passintarkastaja hiosti meitä siitä, miksei passeissamme ole leimoja merkkinä aikaisemmasta matkustelusta... Hetken vakuuteltuamme hän uskoi meidän olevan liikenteellä ihan kunniallisilla asioilla.
 |
| Johannesburgin lentokentällä tavattiin myös kaverimme Nelson |
 |
| Jatkolentoa Namibiaan odoteltiin positiivisissa mutta väsyneissä tunnelmissa |
Namibian koneessa saimme päällemme hyttymyrkkypilven (oletamme, että se oli ötököitä varten?!) ja esimakua tulevasta, kun Jonnalta tultiin kyselemään matkalippua.. " Tarkistamme vain että matkatavarasi ovat kyydissä.. " NO EIHÄN NE OLLU!!! Matkalla täytimme maahantulokortit viisumia varten, mutta saimme silti todistella asiaamme Namibian kiukkuisille virkailijarouville... Lopulta saimme turistiviisumit 90 päivälle ( 31.5.2015 asti) Joudumme siis hakemaan viisumiin lisäaikaa muutamalle päivälle.
 |
| Siellä se Namibia näkyy! |
Matkatavarahihnalla meitä odotti yllätys.. Surprise! Rinkat olivat jääneet jonnekkin Englannin ja Etläe-Afrikan välille. Ja niin oli muutaman muunkin samassa koneessa matkustaneen turistin.. Seurasimme kiltisti ranskalaista pariskuntaa matkatava-selvitys-tiskille ja täytimme lomakkeet kadoinneista tavaroista.
Selvittelyjen jälkeen kävimme ostamassa vielä vähän puheaikaa ja nettiliittymän ennen kuin hyppäsimme taksikuskimme Sewenin kyytiin. Reilun 40 km matka lentokentältä Windhoekiin taittui nopeasti. (mittari näytti koko matkan yli 120 km/h) Eikä ees pelottanu, vaikka ajettiin "väärällä" puolella tietä ja ohiteltiin muita autoja melko uskaliaasti! Sewen oli mukava rupattelija ja auton kyydistä saimme mukavasti ensivaikutelmaa Namibiasta ja sen upeista maisemista. Pääsimme siis turvallisesti majapaikkaamme Maison Ambre- guesthouseen, jossa meitä oli vastassa ihastuttava saksalais-rouva.
Ilta meni rentoutuessa ja kotiin "skypetellessä". Kävimme hakemassa lähi-marketista iltapalaa ja nautimme guesthousen suihkusta sekä minibaarin antimista (kohtuudella tietenkin) terassilla istuskellen.
 |
| Jonna joutui kantohommiin Iinan leikkiessä paparazzia. |
 |
| Opiskelijan eväät ne ei maailmallakaan muutu... |
Näihin tunnelmiin oli hyvä lopetella ensimmäinen päivämme Namibiassa. Unta ei tarvinnut paljon houkutella yli vuorokauden matkustamisen jälkeen..
Ihanaa, että olette ehjänä perillä (tai ainakin oikeassa maassa) :) Siellä näyttää olevan ihanan lämpöistä! Terkuin räntäsateesta nauttiva ystävänne, Titta
VastaaPoistaVähän liiankin lämmintä, koska käytiin tänään ostamassa keskustastasta (2,5km täältä) aurinkorasvaa ymm. Ja mie ehin jo polttamaan itteni 😄 no ehkä tähän vielä tottuu... ja nopeestihan sielläkin tulee kesä! Haleja 😚
PoistaKyllä maailma opettaa ; ) rohkeita ja reippaita karjalaistyttöjä olette. Näyttää kivalta. Kirjoitelkaa usein, että pysytään ajan tasalla!! ja nuo kuvat on ihania.
VastaaPoistaKoitetaan kirjoitella mahdollisimman usein, katotaan nyt miten se netti pelaa tuolla pohjoisessa 😃
PoistaElossa sit takas juomaan skumppaa rantaan!! Muista että jos iskee koti-ikävä niin avokadoleivät auttaa. Terkuin tiedät kyllä kuka. <3
VastaaPoistaAvokadoleivät anto siut ilmi ;) ja joo hengissä ois tarkotus selvitä p.s. Ainakaan vielä ei oo koti-ikävä
PoistaHaha niin aattelinkin, joten en vaivautunu esittelemään itteäni. Pitäkää huoli itestänne (ja Jonna tiiän että tää on sulle rankempaa, koska sun pitää pitää huoli sekä itestäs että Iinasta ;) ) ja tulkaa ehjänä kottiin. <3 Mä pidän sillä välin huolen tän kommenttikentän terrorisoinnista tasaisin aika välein :* -H
PoistaHuippuu lukkee, päivitelkää ahkerasti! :)
VastaaPoistaMiks lähitte just Namibiaan ja mitä siellä teette ? :)
VastaaPoistaNamibia valikoitui kohteeksi osakseen sen takia että mie oon aina halunnut Afrikkaan ja sain ensimmäisenä opiskeluvuotena puhuttua Jonnan mukaan :D mutta siis, afrikan maista Namibia on yksi turvallisimmista (piti ottaa huomioon koska matkustetaan täällä oikeestaan koko ajan kahdestaan) ja lisäksi yks luokkakaverimme oli ollut namibiassa noin 10 vuotta sitten ja hänen suhteillaan löysimme harjoittelupaikkamme. Ja mitä me täällä tehdään? Hmm.. Meidän olisi siis tarkoitus suorittaa täällä viimeinen harjoittelu (kehittämistyön harjoittelu) ja suoritamme sen Namibian pohjoisosassa sijaitsevassa koulussa :) tarkempaa tietoa siitä mitä tulemme tekemään meillä ei vielä ole, mutta toivottavasti olemme ensi viikolla hieman viisaampia asian suhteen!
PoistaAhaa, jännää 😊 pitäkää hauska matka ! 😊
Poistaheips tytsyt! ihania kuvia ja kirjoitelmia, tuntuu aivan kuin olisin matkustanut mukana koko matkan, kurkista nyt iina sinne rinkan taskuun, etten mä vaan ole siellä:D NAUTTIKAA, oppikaa, tutustukaa paikallisiin ja paikalliseen kulttuuriin, selviytykää, pitäkää järki päässä ja jalat maassa! uusia kuvia ja kirjoitelmia kärsivällisesti odottava leila
VastaaPoistaIhanaa reissua. Joko ootte perillä Oniipassa. Onandjogwen sairaalalta löytyy luultavasti vieläkin sauna, jota sillon saatiin käyttää jos tulee sitä ikävä. Ja Oniipassa on myös suomalaisten kirjojen kokoelma yhen talon huoneessa (tai oli). Ei vaan oo mitään tietoa kellä on avain. Alpo Enkonolle halaukset ja isot terkut kun ja jos törmäätte. Oli pappina sillon ja varmaan vieläkin Oniipassa. Ihan mieletän ihminen. -Mira
VastaaPoistaTerveiset Oniipasta! Hengissä vielä ollaan (joskin iina on palanut lisää) koululla on mukavaa ja paikka on muutenkin ihana! ja mira, asutaan justiinsa tässä vanhassa lähetysseuran talossa jossa on suomalainen "kirjasto" myös sauna ja uima-allas löytyy!
VastaaPoistaKoulupäivien jälkeen ollaan kyllä ihan kuolleita, kun on niin kuuma ja kunnon taukoja ei ole! Netti täällä maalla ei toimi oikeastaan ollenkaan, mutta koitetaan selvitä! -I ja J
Moikka. Vinkkejä taas vuosien takaa. Myö käytiin sillon viikonloppusin Protea Hotellilla (Cresta Lodge) syömässä. Super hyvä ruoka! Sillon ainakin jos söi seisovasta pöydästä lounaan niin sai olla altaalla loppupäivän. Käykäähän siellä ja pakatkaa läppärit mukaan. Niillä pitäs olla Wifi siellä, joka luultavasti toimii paremmin. (Mie ootan ihania blogi päivityksiä) :)
VastaaPoista